Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Live At Rainbow 1981

Ian Gillan sai Gillan bändinsä lentoon vuonna 1980. Hieno Glory Road LP, ja useat sinkkujulkaisut nostivat miehen jälleen kerran huipulle. Kovasta työtahdista välittämättä bändi äänitti seuraavan vuoden tammikuussa huhtikuussa ilmestyvän, uuden Future Shock -levyn.

Maaliskuussa 1981 bändi starttasi Englannin kiertueen, jonka kaksi ensimmäistä keikkaa äänitettiin Ian Gillanin yleisölle lupaamaa livelevyä varten. Kitaristi Bernie Tormen lähdettyä bändistä saman vuoden kesäkuussa, ajatus maaliskuun nauhojen julkaisemisesta ei tuntunutkaan enää toimivalta ratkaisulta. Niinpä maaliskuun äänitykset jäivät lojumaan peräti 28 vuodeksi varastohyllylle.

Edsel Records otti Gillan-levyjen julkaisun hoitoonsa vuonna 2006. Samalla Ian Gillan sai vihdoinkin itselleen sopivan julkaisijan vanhoille keikkaäänitteille. Tätä ennen Gillan-bändin basistin John McCoyn avustuksella Angel Air -niminen levy-yhtiö ehtikin julkaista useita Gillan aiheisia livejulkaisuja, joista Ian Gillanin tiedetään olevan hyvin ärtynyt.

Live At Rainbow on hyvällä maulla editoitu yhteenveto bändin lavaolemuksesta. Kyseessä ei siis ole kokoillan dokumentti vaan miksaushuoneen roskikseen ovat lentäneet rumpu-, basso, ja hieman yllättäen myös Bernie Tormen pitkä, Smoke On The Wateria edeltävä soolointro. Näin keikka on tiivistynyt ja 75 minuuttisena se on saatu puristettua yhdelle CD:lle. Tällaisenaan keikka toimii mallikkaasti, vaikka tietenkin pitkä odotus olisi voitu palkita kokonaisella keikalla.

Bändin keikkasetti oli kokenut edellisenä vuotena selvän uusiutumisen. Glory Road albumiin ja sitä voitokkaasti seuranneeseen Trouble-singleen nojaa tämäkin keikka. Illan 13 vedosta seitsemän tulee edellisen vuoden julkaisuista. Näistä tosin Sleeping On The Job tehtiin jo vuonna 1978. Vuosien 1978 ja 1979 materiaali loistaa lähes kokonaan poissaolollaan. Vain Mr Universe levyn Vengeance on säilynyt setissä.

Keikan kohokohta on muutama viikko ennen keikkaa, singlenä julkaistu Mutually Assured Destruction. Sen kanssa keikan parhaimmistoon kiilaavat pianosoololla avattava Glory Roadin No Easy Way, Colin Townsin huiluintrolla starttaava On The Rocks sekä keikan ainoana biisinä aiemmin (Double Trouble) julkaistu pitkä blues, If You Believe Me. Tulevan levyn nimikappale Future Shock ei mielestäni toimi livenä, toisin kuin toisena uutena kappaleena soitettu Bite The Bullet.

Vaikka tämä levy on kasattu alkuperäisistä moniratanauhoista, ei sen laatu vastaa millään tavalla nykyajan lavaäänityksiä. Useat huminat ja kolinat ottavat taatusti kriittisten kuulijoiden korvaan, mutta Angel Air -yhtiön bootlegtason julkaisuihin verrattuna tämä julkaisu painii silti aivan eri sarjassa. Mikäli et omista yhtään Gillan livejulkaisua, Triple Trouble -levyä voi hyvin mielin suositella. Tätä keikkaa ei ole myynnissä omana CD-julkaisuna, mutta sen voi ostaa itselleen tiedostomuodossa esim. Amazonista.

Live At Rainbow on Triple Trouble -julkaisun ykköslevy, ja yksinäänkin se olisi levyn edullisen hinnan arvoinen. Alle viiden punnan hintaisena se on myös edullinen tiedostohankinta. Nyt bonuksena tulee edellisen illan Nottinghamin keikalta Second Sight intronauhan lisäksi neljä biisiä sekä erikseen arvioitava Live At Reading Festival ja Friday Rock Show'n viiden kappaleen minisetti.

Petri Myllylä

 

Live: Triple Trouble

Vaikka Gillan-yhtye kiersikin ahkersti Eurooppaa ja Britanniaa, ei todisteita joukkion keikkakunnosta päätynyt yhtyeen elinaikana vinyylille asti kuin kerran. Tuolloinkin taltiointeja oli vain kahden levypuoliskon verran Double Trouble -tuplalla. Joskus kuitenkin kärsivällisyys palkitaan, ja hieman vajaan 30 vuoden viiveellä päästään vihdoinkin kuulemaan Gillanin keikkoja ihan virallisesti.

Triple Trouble sisältää kaksi kokonaista keikkaa sekä bonuslevyn. Keikat on äänitetty vuonna 1981, ja keikkojen välillä tapahtui kitaristinvaihdos. Ykköslevyllä soittaa Bernie Tormé, kakkoslevyllä Janick Gers. Tuon kakkoslevyn materiaali lieneekin Gillan-faneille melko tuttua, sillä kyseinen Readingin keikka muodosti pääosan Double Troublen liveannista. Pidän kuitenkin enemmän ykköslevyn Rainbow Theatren keikasta. Syynä lienee lähinnä parempi äänentaso.

Kolmoslevy on todellakin bonuslevy, joka olisi kannattanut nimetä perinteiseen tyyliin For Gillan Fans Onlyksi. Jos kyseinen levy olisi myynnissä yksinään, niin uskoisin monien ostajien kiikuttavan sen pikaisesti divariin. BBC:n Friday Rock Show'ta varten äänitetyt studiolivet eivät oikein herää eloon, ja niiden perässä kuultavat livekappaleet lähinnä turhauttavat, sillä mieluumminhan sitä koko keikan olisi kuullut.

Lähes 3,5-tuntisesta paketista kaksi ja puoli tuntia on mainiota materiaalia, joka saa ainakin minut kaipaamaan Gillan-yhtyettä. Loput on onneksi jätetty omaksi levykseen, jonka olemassaolon voikin vaikka unohtaa.

Heikki Heino