Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Live In Munich 1977 (DVD & CD)

Luojan kiitos Saksassa tajuttiin vuonna 1977 pyytää Rainbow mukaan heidän Rockpalast TV-sarjaan. Tämä keikka on bändin ainoa Ronnie James Dion aikakauden kokonainen videotallenne. Sen DVD-julkaisu on ammattimaisesti tehty ja siksi suositeltava hankinta kaikille Dio, Blackmore & Powell trion faneille. Eagle uusintajulkaisi DVD 2013 lisäten siihen kuvamateriaalia vuodelta 1976. Mukana on myös replikaatti 1977 kiertuekirjasta. 

Nykytavan mukaan keikka julkaistiin myös audiona. Itse ostin pitkän mietinnän jälkeen sen tupla-LP:nä. Mutta vaikka se laadukas onkin, tämä on videokeikkaa ja kuvan kanssa se pääsee vasta oikeuksiinsa. Itse kuuntelen sen yleensä vanhasta tottumuksesta kaksikanavaisena vaikka sen monikanavamiksaus onkin varsin onnistunut. 


Petri Myllylä

 

Kun Ritchie Blackmore järjesteli Rainbow-kokoonpanoa toiseen kertaan vuoden 1976 maailman kiertueen jälkeen, monet pitivät häntä hulluna. Ritchie on myöntänyt myöhemmin Jimmy Bainille että hän ei itsekään tiedä miksi legendaarisella Rainbow Rising -levyllä soittaneet Bain ja kosketinsoittaja Tony Carey vaihdettiin uusiin miehiin. Sellaista se on Blackmoren bändeissä.

1976 vuoden Saksan ja Japanin keikoilta äänitettiin tupla-live Rainbow On Stage. Promotoidakseen tuota levyä ja hankkiakseen lisää aikaa ennen seuraavan studiolevyn julkaisemista, Rainbow lähti Euroopan kiertueelle syksyllä 1977. Tällä kuuluisalla keikalla, joka pyöri Saksan televisiossa Rock Palast -konserttina, bändi on elämänsä kunnossa.

Sanokaa mitä sanotte, mutta mielestäni tämä kokoonpano oli Rainbown paras. Uudet muusikot basisti Bob Daisley ja kiipparisti David Stone täyttävät paikkansa upeasti. Daisley on jopa parempi kuin silloin tällöin veltosti soittanut Bain. Yhtye oli säveltänyt muutamia uusia kappaleita. Levyn avaava Kill The King kuultiin jo On Stagella. Se julkaistiin studio-versiona vasta vuoden 1978 Long Live Rock'n'Rollilla. Tuon levyn nimikappale sai ensiesittelynsä tällä kiertueella, jolla bändin piti tulla myös Suomeen.

Lukekaa DVD:n vihkosta lisää siitä miksi Ritchie Blackmore soitti juuri Münchenin keikalla erityisen kiivaasti. Ronnie James Dio oli vuonna 1977 hevin suurin laulaja. Hänen versionsa Deep Purplen Mistreatedista on yksinkertaisesti henkeä salpaava. Samaa voi sanoa myös Sixteenth Century Greensleevesistä ja maailman kauneimmasta Catch The Rainbowsta. Unohtaa ei sovi myöskään yhtyeen kulmakiveä Cozy Powellia. Hänen rumpujaan käy sääliksi. Voi Cozy, miksi kaahasit?

Siitä huolimatta, että tänä vuonna Rainbowlta julkaistaan 3 vuoden 1976 keikkaa, pidän tätä ylivoimaisena noihin kaikkiin nähden. Musiikillisesti se on uusista julkaisuista ylivoimaisesti paras. DVD:ltä voi huomata, että jekuistaan tunnettu Blackmore pilaili bändikaveriensa kanssa myös lavalla. Levyltä jekku on onnistuttu miksaamaan lähes huomaamattomaksi. DVD:llä se näkyy. Kenen kustannuksella pidettiin hauskaa? Mitäs kävi röökillä.

Tero Honkasalo