Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Live In Stuttgart

Deep Purplen legendaarisen kakkoskokoonpanon reunion päättyi vuonna 1989 Ian Gillanin erottamiseen. Tilalle tullut Joe Lynn Turner oli vaikea pala usealle Deep Purple fanille. Sitä se oli myös bändin managementille ja levy-yhtiölle.

Kakkoskokoonpanon kolmas yhteinen kausi alkoi elokuussa 1992 Ritchie Blackmoren hyväksyttyä tosiasian ettei bändi voi jatkaa entisen Rainbow-vokalistin kanssa vaan menestyäkseen bändi tarvitsi keulalleen sen kuuluisimman jäsenen eli Ian Gillanin. Maestron kyllästyminen laulajan bailaamiseen ja sähläämiseen oli kaikkien tiedossa, mutta huonoista asetelmista huolimatta bändi päätti rahastaa edessä olevan 25-vuotisjuhlansa.

Vuonna 1993 julkaistu The Battle Rages On ei ehkä nouse kaikkien aikojen rock-klassikoiden joukkoon, mutta se oli riittävän hyvä vakuuttamaan useimmat bändin fanit. Usko bändin tulevaisuuteen oli taas korkealla. Harva heistä osasi kuvitella kuinka väärän kuvan levy bändistä antoikaan. Kiertueen alussa oli jo aistittavissa, että kitka kitaristin ja laulajan välillä oli yhä olemassa, ja se vain odotti räjähtämishetkeä.

Stuttgartin keikka on osaksi tuttu vuoden 1993 -kiertueen muistolevyn, Come Hell Or High Water, omistajille. Yhden CD:n levy kasattiin nimittäin Stuttgartin ja Birminghamissa 9.11.1993 kuvatun keikan nauhoituksista. Olisi ollut perusteltua ja toivottavaa, että BMG olisi kunnioittanut Ritchien jäähyväiskiertuetta julkaisemalla alkujaan tämän keikan kokonaisuudessaan. Nyt sitä saatiin odottaa 13 pitkää vuotta.

Deep Purple soitti syksyn 1993 kiertueella useita loistokkaita keikkoja. Tämä ilta kuuluu kiertueen parhaimmistoon ja esimerkiksi Knocking At The Backdoor ja Anya ovat todella vahvoja. Talk About Love ei ole mielestäni mikään kummoinen livebiisi, eikä tämä ilta tee sen suhteen poikkeusta. Versio on silti ihan kelvollinen, vähintäänkin samaa luokkaa, kuin Birminghamin videoiltana. Difficult To Cure, niin Rainbow ajan biisi kuin onkin, on sitä vastoin aivan hillitön. Blackmore heittää kehiin valtavan määrän riffejä, osa omaa, osa lainattua ja taitaa mukaan mahtua myös jotakin tulevaa. Anyone’s Daughter on yksi varhaisista DP suosikeistani, joten siitä ei huonoa versiota olekaan.

En ymmärrä, miksi BMG jätti alkuperäiseltä levyltä pois uuden levyn nimikkobiisin, The Battle Rages On. Pidän biisistä ja harmittelen sitä, että oli vuoden 1995 jälkeen pitkään poissa bändin keikkasetistä (palaten sinne vuonna 2008). Biisi on minusta yksi tämän keikan parhaita vetoja.

Kaksi viikkoa Stuttgartin keikan jälkeen Ritchie Blackmore repi Japanin viisuminsa ja ilmoitti lopettavansa bändissä kiertueen viimeisen, Helsingissä soitettavan keikan jälkeen.Stuttgatin keikan nauhat lähetettiin aikoinaan Joe Satrianille, joka oli luvannut tulla paikkaamaan Ritchie Blackmoren jättämää aukkoa bändin Japanin kiertueella.

Huomasin että tämä keikka on iTunesissa myynnissä kohtuulliseen 8 euron hintaan.

Petri Myllylä