Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Long Beach 1971

Deep Purplen kakkoskokoonpanon toisen studiolevyn Fireballin äänitykset venyivät venymistään ja se valmistui yhdeksän kuukautta aloituksesta kesäkuussa 1970. Levyn kappaleet eivät kuitenkaan olleet alkuvuoden aikana saaneet keikoilla mitenkään erityisen innostunutta vastaanottoa. Englannissa, Euroopassa ja Australiassa (yhdessä Freen ja Mandfred Mannin kanssa) vuoden 1971 aikana kiertänyt bändi oli ottanut helmikuussa singlenä ilmestyneen Strange Kind Of Woman kuitenkin välittömästi settiin ja se kasvoi nopeasti tärkeäksi osaksi settiä sisältäen Gillanin ja Blackmoren dueton. Muuten setti pohjautui vahvasti 1968-70 materiaaliin.

In Rock ei menestynyt Amerikassa erikoisen hyvin ja bändin kiertue siellä syksyllä 1970 oli melko rikkonainen. Strange Kind Of Woman oli  julkaistu Jenkeissä toukokuussa, reilua kuukautta ennen Fireball LP:ltä. Heinäkuun 2. päivänä alkaneen tiiviin neljän viikon mittaisen USA-kiertueella soitettiin joillakin keikoilla singlebiisin lisäksi toisena uutena biisinä Demon’s Eye. Kesän 1971 kiertue onnistui loistavasti ja bändi nousi sen myötä monta askelta lähemmäksi statusta mikä sillä oli ollut maassa kolme vuotta aiemmin.

Paikallinen yliopisto äänitti Purplen ja illan pääesiintyjänä soittaneen Faces'in sja illan avanneen keikat Long Beach Arenalla. Faces käytti veto-oikeuttaa eikä heidän keikkaa lähetetty radiokuulijoille. Sitä vastoin Purple antoi radioasema KUSC 91,5:lle luvan lähettää oman neljän biisin, mutta lähes 70 minuuttisen keikkansa. Radiokeikka on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa bootleg-levyjen ja nauhatreidaajien avustuksella. CD-aikakauden kaksi laadukkainta julkaisua ovat Turn Around ja Long Beach 1971. Vuonna 2012 julkaistu kahden CD:n Complete Long Beach 1971 sisälsi myös Wring That Neckin, mutta bändi ei soittanut sitä enää kesällä 1971.

Deep Purplen entisen managerin Tony Edwardsin siipien alla toimineen kansainvälisen Purple-kerhon vetäjän Simon Robinsonin Purple Records oli julkaisemassa 2000-luvun alussa keikan kokonaisuudessaan, mutta he eivät löytäneet tai saaneet ostettua alkuperäisiä radioaseman omistamia nauhoja. Saksalainen Edel lienee kuitenkin saanut käsiinsä alkuperäiset nauhat sillä se julkaisee keikasta tupla-LP:n helmikuussa 2015.

Petri Myllylä