Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Bournemonth 29.9.1971

Tämä keikka on yleisöäänitys ja sen bootleg on julkaistu nimellä Autumn of 1971.

Fireball -levy ilmestyi Englannissa syyskuussa 1971, kaksi kuukautta Yhdysvaltojen jälkeen. Deep Purple lähti esittelemään sen biisejä saarivaltakunnan faneilleen. Aivan näin ei kumminkaan käynyt, sillä kevään ja kesän keikoilla soitetut tulevalta Fireball biisit eivät saaneet aikaan yleisössä mitään kiihkeää hurmosta. Harjoitellessaan kiertuetta varten, bändi teki samalla uusia biisejä. Niinpä kiertueen settiin tulikin fanien suureksi yllätykseksi kaksi uutta kappaletta, Lazy ja Highway Star.

Uusien kappaleiden myötä keikkasetti muuttui hyvin paljon aiemmasta, sillä tulevien Machine Head biisien lisäksi settiin tuli uusina biiseinä nimikkokappale Fireball, sekä Paint It Blackin korvannut The Mule ja menoraita No No No.

Keikan parasta antia ovat mielestäni Child In Time, No No No sekä encore Lucille, jonka Gillan spiikkaa lähes sanalleen samalla tavalla kuin kuusi kuukautta myöhemmin äänitetyllä In Concert 1972 livellä. The Mule ei ole vielä samassa loistossa, kuin 11 kuukauden kuluttua äänitettävillä Made In Japan keikoilla. Uskoakseni vain yhdellä bassorummulla soitettu Fireball ei sekään mielestäni onnistu, vaikka Ian Paice takoo biittiä kuin raivohärkä.

Tämän keikan yleisöäänitys ilmestyi kuin tyhjästä vuonna 2002. Onneksi, sillä se on myös paras keikkadokumentti Fireball kiertueelta. Tietenkin settiin olisi toivonut enemmän uuden levyn materiaalia, kuten USA:n kiertueella kuultu Demon’s Eye tai vain muutaman kerran soitetut Anyone's Daughter ja No One Came, mutta tällaisenaankin se on hieno dokkari tältä bändin muuten harmittavan huonosti dokumentoidulta ajalta.

Petri Myllylä