Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

In Concert 1970

Deep Purple sai yllätyskutsun BBC:n "In Concert" äänityksiin helmikuussa 1970. Vaikka bändi oli tehnyt Englannin yleisradioyhtiölle kesäkuusta 1968 lähtien kymmenen studiokeikkaa, In Concert kutsui tuli bändille isona yllätyksenä Joe Cockerin peruttua oman tulemisensa. Samalla on heidän ensimmäinen ammattimaisesti äänitetty (studio)livekeikasta.

Tulevan In Rock -levyn paloina mukana ovat Child In Time ja Speed King (joka julkaistiin samoihin aikoihin tämän keikan kanssa Saksassa - ja harvinaisena pianoversiona Hollannissa), joka toimii loistavasti, mutta Child In Timessa on kuultavissa hieman samaa hermostuneisuutta kuin viisi kuukautta aiemmin äänitetyssä Royal Albert Hallin Concerton keikassakin.

Levyn paras anti tuleekin hieman yllättäen vanhoista paloista Wring That Neck ja Mandrake Root. Niistä Wring That Neck toimii erinomaisesti ja on selkeästi eloisampi kuin mitä Concerton yhteydessä soitetussa lyhyessä setissä. Mandrake Rootista on tällä radiokeikalla mukana selvästi normaalikeikkaa lyhyempi versio. Se ei ole niin kiinnostava kuin mitä Montreux 69 tai Tukholma 1970, mutta toimii tässäkin toki hyvin. Bändi piti ainoan hittinsä Hushin setissä ainakin toukokuun loppuun saakka ja vasta listoille noustuaan Black Night siirsi sen syrjään. Ainakin yhdellä keikalla bändi soitti ne molemmat (Lontoo 25.5.1970). 

Vuonna 1980 julkaistu In Concert 1970-1972 oli bändin kakkoskokoonpanon faneille erittäin tervetullut julkaisu. Olihan EMI:n edelliset keikkajulkaisut olleet aika suuria pettymyksiä Made In Japaniin verrattuna. Idea niputtaa samaan pakettiin kaksi toisistaan täysin erilaista keikkaa oli taatusti taloudellinen ratkaisu. Vasta CD mahdutti molemmat keikat kahdelle levylle. Vinyyliaikakaudella vuonna 1980 siihen olisi tarvittu kolmois-LP. Yllättäen tätä keikkaa ei ole koskaan julkaistu omana erillisenä levynä.

Petri Myllylä

 

Tämä oli yksi ensimmäisistä hankkimistani Purplen livelevyistä. Se on edelleenkin yksi suosikeistani. Kun vuoden 1970 Purplekeikat olivat yleensä reilun puolentoista tunnin mittaisia, joutuivat pojat BBC:n aikarajoitusten takia esittelemään taitonsa tunnissa. Tästä johtuen Wring That Neck ja Mandrake Root jäävät alle 20-minuuttisiksi, mutta minusta tiivistys tekee niille vain hyvää.

Ainoa miinus levyllä ovat John Peelin höpinät kappaleiden välillä, ja niidenkin jotkut väittävät kuuluvan asiaan. Originaalilla älppärillä niitä ei ollut, mutta kappalejärjestystä oli jouduttu muuttamaan. Tämä levy on mainio tapa tutustua kakkoskokoonpanoon, sillä tuplan toinenkin levy on erinomainen.

Heikki Heino