Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Roger Glover: The Butterfly Ball And The Grasshopper's Feast

Butterfly Ball on itselleni ollut pitkään sellainen sadepäivän piristys -levy. Sen parissa vietetty tunti (CD-versio bonuksineen) on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Deep Purple järjesti Concert For Group And Orchestran 30-vuotisesityksen syksyllä 1999. Kukin bändin jäsenistä esitteli samalla omaa soolomateriaalia. Hienot Love Is All ja Sitting In A Drem -biisit levylle laulanut Ronnie James Dio sai Royal Albert hallin yleisön kohahtamaan saapuessaan lavalle esittämään kyseiset kappaleet.

Kun levyn musiikki päätettiin siirtää lavalle syksyllä 1975, Glover äänitti vielä yhden uuden kappaleen Little Chalk Blue, jonka lauloi tuleva Uriah Heepin solisti John Lawton.

Petri Myllylä

 

Roger Gloverin ensimmäinen soololevy on tehty studiolla vierailevien tuttujen kavereiden kanssa, kuten esittäjänimestä "Roger Glover and Guests" voi päätellä. Mukana on vanhoja tuttuja soittokavereita, mutta hiukan yllättäen myös Gloverin ja Ian Gillanin tilalle edellisenä vuonna Deep Purpleen tulleet David Coverdale ja Glenn Hughes.

Glover sävelsi The Butterfly Ballin alunperin animaatioelokuvaan. Leffa ei kuitenkaan saanut rahoitusta ja näin levystä tuli Gloverin soololevy. Levyn musiikki tuo jostain syystä mieleeni The Beatlesin Yellow Submarine -elokuvan, joten ehkä se olisi toiminut kuvankin kanssa. Olen toisinaan miettinyt, olisivatko äänensä levylle antaneet muusikot antaneet äänensä myös animoiduille eläinhahmoille...

Tunnelma on leppoisa. Ainakin minusta levy kuulostaa siltä, kuin se olisi tehty joskus 1960-luvun lopussa. "Stinking hippie" on palannut kukkakedoille? Varsinaista kohokohtaa on jokseenkin mahdoton valita, mutta yhtenä vaihtoehtona voisi pitää Ronnie James Dion laulamaa, singlenäkin julkaistua kappaletta Love Is All. Myös Tony Ashtonin No Solution on yksi suosikeistani.

Levy on sympaattinen, vaikkei se mikään klassikko olekaan. Ehkä Gloverin paras soololevy.

Heikki Heino