Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Purple Passages

Kun Warner Brothers osti kesällä 1970 itselleen saman vuoden alussa konkurssiin menneen Tetragrammatonin tuotekataloogia, se ei tehnyt sitä Deep Purplen levytysten johdosta. Paketissa oli joitakin sitä kiinnostavaa elokuvaoikeuksia. Warner ei nähnyt tarvetta uusintajulkaista Purplen ensimmäisen kokoonpanon levyjä, mutta yhtiössä innostuttiin Jon Lordin Concerto For Group And Orchestrasta siinä määrin että se julkaistiin sopivasti ennen bändin ja Los Angeles'in sinfoniaorkesterin Hollywood Bowlin esiintymistä.

Vaikka Deep Purple oli Warnerille 1970 outo lintu yhtiö teki bändin suosion kasvattamisen eteen hyvää työtä. Vuoteen 1972 mennessä bändillä alkoi olla taas kunnolla kysyntää ja siksi ykköskokoonpanon musiikin uudelleen julkaiseminen tuli ajankohtaiseksi. Yhtiö valitsi kolmen vanhan tuotteen uusintajulkaisut sijaan tuoda (USA:n) markkinoille bändin ensimmäisen kokoelman. Vahinko ettei sitä julkaistu Euroopassa sillä se olisi antanut hyvän vastineen rahalle. Levyllä on kaikki bändin hitit, joista Emmaretta ei ollut aiemmin ollut LP:llä. Mahtoiko olla vahinko, mutta kahdesta biisistä, Why Didn't Rosemary? ja The Bird Has Flown on levyllä aiemmin julkaisemattomat miksaukset.

Valitettavasti tätä kokoelmaa ei julkaistu Euroopassa ja täällä saatiin sitten odottaa 30 vuotta vastaavaa kokoelmaa, hyvin suositeltavaa The Early Years'ia.

Tästä levystä voi löytää myös eksoottisia painoksia esim. Etelä-Amerikasta.

Petri Myllylä

 

Purple Passages julkaistiin Amerikassa, kun Warner Bros. oli hankkinut konkurssiin menneen Tetragrammatonin artistit itselleen. Ykköskokoonpanon levyjä ei julkaistu uudelleen, mutta kun Mark 2 alkoi herättää mielenkiintoa Purplen varhaisempaa uraa kohtaan, päätettiin julkaista tämä noin 70-minuuttinen tuplakokoelma.

Levyn kannessa ei ole kuvia, mutta sisäkannesta löytyvä historiikki on asiallisesti kirjoitettu. Tämä kokoelma on nykyään lähinnä kuriositeetti, jonka musiikillinen anti löytyy nykyään helposti muutenkin.

Heikki Heino