Lista kokoonpanoista

Mark 1 (1968-1969)Mark 2 (1969-1973)Mark 3 (1973-1975)Mark 4 (1975-1976)Mark 2b (1984-1989)Mark 5 (1989-1992)Mark 2c (1992-1993)Mark 6 (1993-1994)Mark 7 (1994-2002)Mark 8 (2002-Deep Purple kokoelmat

Lista artisteista

Airey, DonBlackmore, RitchieBolin, TommyCoverdale, DavidEvans, RodGillan, IanGlover, RogerHughes, GlennLord, JonMorse, StevePaice, IanSatriani, JoeSimper, NickTurner, Joe Lynn

Building The Machine

Tämä levy on jälleen täysin erilainen Glenn Hughes levy kuin edeltäjänsä. Musiikki on jälleen astetta kevyempää, mutta samalla myös moni-ilmeisempää. Itse olen pitänyt tästä levystä sen ilmestymisen ajoista lähtien. Levyllä on mukana ”vakiomies” JJ March sekä edelliselläkin levyllä soittaneen rumpali Gary Fergusonin lisäksi useita avustajia, kuten esimerkiksi Toton Bobby Kimball.

Levyn avaa loistava menoraita, Can’t Stop The Flood, jonka tyyli on hyvin lähellä tulevaa Hughes Turner Projektia. Sen lisäksi parhaimmistoon mahtuvat uusi versio Deep Purplen Highball Shooterista, Glennin oma suosikki Out On Me sekä rauhallinen Big Sky.

Levyn Japanin version extrana on letkeä biisi nimeltä Cosmic Spell. Se on sen verran hyvä biisi funktyylisine kitaroineen, että olisi ollut toivottavaa saada se mukaan myös Euroopan painokseen.

Petri Myllylä

Olin laiminlyönyt Purplen pahan pojan soolouran vuosien ajan. Ne muutamat levyt joilla olin vuosien varrella kuullut Glennin laulavan olin hankkinut jonkin muun muusikon takia (Gary Moore, Black Sabbath, Phenomena). Mutta sitten tämä levy tuli kohdalle sopivaan aikaan ja sopivalla hinnalla.
Kuuntelin levyn vailla ennakko-odotuksia. Can’t Stop The Flood oli todella rankka aloituskappale. Rollingstonesmainen Out On Me kuulosti hiukan omituiselta. No, tulihan sitä Glennin rakastamaa funkkiakin – I Just Want To Celebrate. Ja sitten akustinen balladi Feels Like Home. Ainakin tämä on monipuolinen levy. Ja sitten vielä Highball Shooter! En kyllä ikinä olisi uskonut kuulevani tätä kenenkään muun kuin Coverdalen laulamana, mutta kyllä tämä versio hienosti potkii. Loput kappaleista eivät ole yhtä mieleenjääviä.

Kokonaisuus on mielestäni kohtuullisen hyvin kasassa, vaikka levy onkin useiden muiden Hughesin soololevyjen tapaan hieman hajanainen miehen esitellessä useampia tyylejä. Tämä levy kuitenkin palautti Glennin minun mielessäni mielenkiintoisten artistien joukkoon.

7/10

Heikki Heino